keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Ärrimyrri.

Tänään selvästi oon syöny ison annoksen ärrimyrrikeksejä. Suurin syy tähän kiukkuun taitaa kuite olla minun ystävät... Ymmärrän et on kiva et mieki käyn välissä kyläs, eikä aina kaikki kävis vaan meillä. Mut nyt sit ku tosissaan oon yrittänyt käydä usemmankin kaverin luona oon hikoillut asian suhteen aivan turhaan..



Monikaan ei ymmärrä sitä että kun mie lähen kylään, tarvin AUTON, (poikkeuksena jos asuvat 5km säteellä voin kyl vaunuilla) mutta koska meillä on tällä hetkellä vain yksi auto käytössä se vaatii lähes aina erikoisjärjestelyjä. Toiseksi Eeliksen unirytmit sekä ruokailut on otettava huomioon, et kaiken täytyy tapahtua vauvan tahdissa.. No taas tänään sit järkkäilin aikatauluja siten et oisin voinu mennä erään ystävän luokse, ja hirveesti säätöä, ja minkä takia? 

No mieheni tuli ruokatauolla kotiin, jotta veisin pojan kanssa hänet takaisin ja saisin siten auton käyttööni.. Tämä vaatii jo "ponnistelua", pukea Eelistä ja raahata autoon ja takaisin sisälle.. Kotiuduttuani takaisin päivystän usean tunnin ajan et koskakohan ystäväni ilmoittaa et on itse kotiutunut, päivystän turhaan. Soittoa ei kuulu, ja lopulta laitankin viestillä et en mie enää kerkee et lähteä hakeen mies jo kottiin.. KIITOS TÄSTÄ PÄIVÄSTÄ :D kyllä kiukuttaa, ajella ympäriinsä ja raahata poikaa autoon ja takaisin vain sen takia et auto seisoo sit parkissa päivän ja itse odottelen kotona.. Mitä tästä siis opinkaan? No enää en oottele ketään, jos jaksan säätää et saan auton käyttööni niin silloin kyl meen kylästeleen sinne minne voin mennä heti!

Äää, joka tapauksessa en itsekään ole läheskään aina hyvä ystävä, mutta kyllä nyt harmittaa! MUR

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti